N900 on palvellut erittäin hyvin kaksi vuotta. Se on ehdottomasti paras puhelin (vai mikä taskutietokone nyt olikaan) mitä olen koskaan käyttänyt. Silti on tullut aika jättää hyvästit. Miksi? Nokian seuraava Linux-puhelin on vihdoin tullut, eli N9. Se ei missään nimessä ole N900:aa vastaava laite, mutta elämä on lyhyt ja vaihtelu virkistää. Välillä täytyy testata uusia juttuja.

N900 on tarjonnut Linuxin taskussa, vieläpä Debianiin pohjautuvan. Tällaiselle Debian-nörtille se on ollut unelmien täyttymys. Nyt kun on pari päivää ollut käytössä N900:n henkinen seuraaja, niin päätin listata tähän puhelimien eroja sekä tunteita kummastakin.

N9 ensivaikutelma on ristiriitainen. Ulkoisesti puhelin on ihan törkeen siisti. Se näyttää hyvältä sekä sopii käteen. Ohjelmisto on sen sijaan vähän huteran tuntuinen. Mikään ei ole suoraan huonoa, mutta aika monesta paikasta paistaa sellainen pieni viimeistelyn puute. Välillä ohjelma ei toimi heti näppäilyn jälkeen (esim. asetusvalikko), tai sitten jotain pitää vaan tökkiä useasti ennen kuin lähtee päälle (esim. viestin kirjoittamisessa virtuaalinäppiksen esiin saaminen). Näiltä osin softapuoli on kuitenkin N900-käyttäjälle tuttua. Nokia varmaan korjaa pikkuvirheitä tulevissa ohjelmistopäivityksissään. N9:ssä on sovelluskehittäjän tila, joka lisää terminaalin ohjelmavalikkoon, sekä käynnistää ssh-palvelimen puhelimeen. Alkuräpellyksen jälkeen loppuilta menikin ssh:lla pöytäkoneelta puhelinta räplätessä. Konepellin alla N9:ssä on samanlainen Linux-ympäristö kuin N900:ssa.

Lopulta N9 tuntuu ihan erilaiselta kuin N900. Ei paremmalta tai huonommalta. Ajattelin kuitenkin käyttää vain yhtä puhelinta, joten tässä pieni vertailulista parin päivän käyttökokemusten perusteella:

N9:ssä parempaa

• Pienempi
• Näytönsäästäjässä kello ja ilmoitukset
• Kuvaaminen ja gallerian käyttö huomattavasti jouhevampaa
• Tosi siisti "design" softien ulkonäössä
• Musaohjelma (last.fm-tuki harmittavasti vielä uupuu)
• Puhelimen SSH-palveli toimii paremmin
• Terminaaliohjelma
• Sähköpostiohjelma
• Puhelintoiminnot

N900:ssa parempaa

• Näppis
• Ohjelmien sulkeminen ja vaihtaminen helpompaa
• Opera mobile -webbiselain pesee N9:n oletusselaimen
• Viestit-näkymä parempi
• Joitain terminaaliohjelmia helpompi käyttää (esim. mutt)

Pienistä puutteista huolimatta N9:ä käyttää todella mielellään. Parin vuoden N900-käytön jälkeen tuntuu se pirteältä ja uudelta, mutta silti etäisesti tutulta.

Lenovon x-sarjalaiset ovat aika hyvissä hinnoissa, mutta yllätyksenä sopuhinnalla sai halpismallin x201i:stä. Speksit: i3-370M 2048MB 320GB. Ihan tarpeeksi hyvät mulle. Käyttötarkoitus: nettisurffiminen, musan kuuntelu, viestittely ja koodaus. Vähän pelotti mainoskuvissa näkynyt jenkkityylinen pieni Enter-näppäin. Huojennukseksi suominäppiksellä varustetussa versiossa Enter on normaalin kokoinen. Ensivaikutelma oli pienehkö pettymys. x201i on paljon isompi kuin x61s, jos olisin tämän tilatessa tiennyt, niin olisin varmaan jostain kaivanut uuden x61s:n. Typerä laajakuvanäyttö leventää läppäriä tosi paljon. Lisäksi näytön ympärillä on surureunat ja näytön laatu ei ole lähelläkään x61s:n näyttöä. Suurin pettymys on kuitenkin VGA-portin tai Intelin HD graphics näytönohjaimen laatu. Kun kuva on ulkoisessa näytössä on signallissa aina välillä pientä viivettä. Normaalissa käytössä sitä ei huomaan, mutta esim. liikkuvaa kuvaa ei voi oikein katsoa. Samaa ongelmaa ei ole x61s:ssä.

Vasemmalla x201i, oikealla x61s

Debianin Netinstall toimi aivan ongelmitta, siis jopa kaikki "läppäriominasuudet". Kaiken hyödyn irtiottaminen Intelin näytönohjaimesta vaati kuitenkin aikamoista säätämistä. Kernel sekä liuta muita komponentteja vaati päivittämistä. Lopputulos oli kuitenkin vaapi-kiihdytetty mplayer.

Loppuen lopuksi läppäri on kyllä tosi kiva, kevyt ja tarpeeksi pieni, vaikkei kuitenkaan yhtä pieni kuin x61s. Tehot riittävät hyvin omaan käyttöön, mutta VGA-ulostulon sijaan olis saanut olla joku nykyaisempi tekniikka. Isoin asia on tietysti se, että Linux-käytössä x201i toimii hyvin.

Loppuen lopuksi suurin pettymys on puhelimen oletusnettiselain. Se on kyllä ihan hyvä, mutta silti N900:sen heikoin lenkki. Onneksi Operan mobiiliselain on tarjolla ja sen kanssa nettiselailu sujuukin erittäin näppärästi. Muuten puhelin on hyvää tekoa ja vaikka onkin pari kertaa tippunut keskellä yötä katukivetykselle, on se silti säilynyt ehjänä.

Parasta on ollut tietysti Debian Linux-ominaisuudet ja helpot kehitysmahdollisuudet. Kaikenmoista onkin tullut koodailtua. Kielinä Python, Bash ja C. Ei mitään kovin isoa, vaan lähinnä pikkuohjelmia ja scriptin pätkiä omiin tarpeisiin. Esim. Sähköpostin ja tulevien tapahtumien näyttäjät, sekä sää widgetti, joka hakee ilmatieteenlaitoksen sivuilta viikon sään. Myös kuvat on kiva synkronoida pöytäkoneelle ssh:n avulla.

Joitain pieniä lastentauteja ensimmäisissä ohjelmistoversioissa oli, mutta Nokia on (kauheasta parjauksesta huolimatta) päivittänyt puhelinta ihan kiitettävään tahtiin. Tällä hetkellä tuorein ohjelmistopäivitys (PR 1.3) toimii jo erittäin hyvin, eikä ainakaan itselläni ole mitään valitettavaa puhelimen tai ohjelmien käytöstä.

Maemo.org:n yhteisö on saanut paljon hyviä ohjelmia aikaan ja viimeisen vuoden aikana seuraavat ohjelmat on olleet ahkerassa käytössä:

• Maep - Simple tile map
• Tickstill - Countdown timer which can also count up
• Khweeteur - Small twitter client
• Conboy - Note taking application
• BatterGraph - Displays battery statistics into a graph
• MyPaint - Pressure sensitive paint program

Puhelimen kameraa on tullut ahkerasti käytettyä ja viime vuosi onkin hyvin dokumentoitu N900:sen ansiosta. Yökuvaukseen kamera ei kyllä sovellu, mutta päivänvalossa kuvat ovat hyviä.

Suomen valoisa talvi.

Krakovan hämärä keväinen ilta.

Queens day Amsterdamissa.

Syksyinen aamu Helsingissä.

Kokonaisuudessaan vuosi N900:sen kanssa on sujunut erittäin hyvin ja taskutietokone on täyttynyt kivasti tehtävänsä. N900 seuraaja tulee lähes varmasti hommattua, jos Nokia vaan saa sen joskus markkinoille.

Pari vuotta on tullut testailtua kaikenmoisia erilaisia soittimia. Esimerkiksi XMMS:n puoliviralliseksi seuraajaksi kaavailtu XMMS2-projekti on erittäin lupaava, muttei ole vielä tuottanut yhtään käytettävää soitinta. Arkkitehtuurilta palvelin-asiakas-lähestymistapa vaikuttaa mielenkiintoiselta ja sitä käyttääkin nykyään usempikin projekti. Audacious-soitin oli kuin XMMS, mutta senkin käyttö lopulta loppui last.fm-lisäkkeen bugisuuteen. Banshee näyttää siistiltä, mutta on ilmeisesti kasa monopalikoita, joten se siitä. Rhythmbox oli bugiläjä vuosia sitten, eikä ole siksi nostattanut kiinnostusta sen jälkeen. Käytettävyydeltä Exaile vaikutti ensialkuun hyvältä.

Lopulta kuitenki senkin käytössä ilmeni sen verran ärsyttäviä bugeja, ettei soitinta enää jaksanut käynnistää.

Nyt on käytössä DeaDBeeF -soitin, joka yksikertaisuudestaan huolimatta tuntuu toimivan erittäin hyvin. Siinä on kaikki tarvittavat toiminnut (last.fm-tuki), lisäksi sitä on helppo käyttää.

Soitin tuntuu erittäin kevyeltä. Varsinkin montaa muuta soitinta vaivannut käyttöliittymän jumiutuminen puuttuu. Esimerkiksi Exaile tuppasi lukittumaan jopa minuuteiksi ilmeisesti miettimään ison musakoelman selailua. Kaiken lisäksi deadbeef kääntyi ilman ongelmia jopa N900:lle, kuten alla oleva kuva kertoo.

Deadbeefistä on juuri julkaistu version 0.4.2, joka ei ole ainakaan vielä tuottanut pettymystä. Ehkäpä tätä voisi käyttää pidemmän aikaa mainion Spotifyn Linux-asiakkaan kanssa musiikin kuunteluun Linuxilla.

Ensin täytyi tietysti hommata web-kamera. Logitechin C200 maksoi verkkokauppa.comissa 19,90 ja netin mukaan se toimii suoraan Linuxissa. Sen kävin hakemassa. Kamera toimikin suoraan ilman mitään ajurien metsästämistä tai muunlaista säätämistä. C200:ssa on sisäänrakennuttu mikrofoni, jonka käyttöönotto olikin sitten hieman haasteellisempaa. Mutta ensin vähän Empathysta ja sen ongelmista.

Empathy on Gajimin kaltainen pikaviestin. Se mainostaa tukevansa eri protokollia, mutta ainoastaan Jabber kiinnosti tällä kertaa. Gajimiin tai Psihin verrattuna Empathy on aika pelkistetty, jopa hieman ankean näköinen. Empathy ei myöskään ole täysin itsenäinen ohjelma, vaan tarvitsee kaikenmoista lisäkilkettä toimiakseen. Tästä johtuen sen käyttöönotto ei sujunut täysin ongelmitta.

Empathy versio, jonka kanssa tappelin oli 2.30.1. En käytä Gnomea enkä käyttänyt tätä ennen myöskään NetworkManageria, mutta ilman niitä Empathy ei suostunut toimimaan. Varsinkin NetworkManager-ongelma oli varsin vaikea löytää. Empathy tutkii NetworkManagerilta, onko nettiyhteys käynnissä. Jos nettiyhteyttä ei NetworkManagerin kautta löydy, niin Empathy ei yhdistä nettiin. Ongelma korjaantuu, kun korjaa /etc/NetworkManager/nm-system-settings.conf -tiedostosta NetworkManagerin ohjaamaan normaalia nettiyhteyttä.

/etc/NetworkManager/nm-system-settings.conf

[ifupdown]
managed=true

Tietysti vielä hämäävämpää oli, että NetworkManager oletuksena ohjaa langattomia yhteyksiä, muttei langallisia. Tästä seurasi, että Empathy toimi aina kun wlan-yhteys oli päällä, muttei koskaan, kun ethernet-piuha oli kiinni. Näin ainakin Debianissa. Tästä on avattu bugiraporttikin, josta löytyy lisätietoa ongelmasta.

Seuraavaksi tuli vastaan mikrofoniongelma. Koneessa näkyy webbikameran kytkemisen jälkeen kaksi äänikorttia. Toinen on emolevyn ja toinen web-kameran. Näistä pitäisi pystyä valita siten, että web-kameran äänikortista käytetään mikrofonia ja emolevyn äänikortista normaalia äänen ulostuloa. Tämä ei tuntunut olevan mahdollista alsamikseristä, eikä oikein mistään muustakaan sovelluksesta. Siis pysyvien asetusten tekeminen. Ongelma löytyi vielä hieman hassusti. Koneen käynnistyessä käyttöjärjestelmä välillä käytti web-kameran mikrofonia ja välillä emolevyn. Ihan ensimmäisellä ihmettelyllä en ongelmaa löytänyt, vaan vaati se useampia koneen uudelleen käynnistämisiä.

Ratkaisuna mikrofoniongelmaan oli ladata äänikorttien ajurit tietyssä järjestyksessä /etc/modprobe.d/alsa-base.conf -tiedostossa ja tehdä /etc/asound.conf, jossa määritellään mitä korttia käytetään ulostuloon ja mitä kaappaukseen.

/etc/modprobe.d/alsa-base.conf

options snd_hda_intel index=0
options snd_usb_audio index=1

/etc/asound.conf

pcm.!default {
        type asym
        playback.pcm {
                type plug
                slave.pcm "hw:0,0"
        }
        capture.pcm {
                type plug
                slave.pcm "hw:1,0"
        }
}

Lopputulos jätti vielä hieman parantamisen varaa, sillä vaikka äänikortit toimivatkin halutulla tavalla, mikseri ei. Esimerkiksi, jos puhuu videopuhelua ja haluan katsoa samalla youtubesta video-pätkän, niin puhelu estää videopätkän äänet. Tähän vielä kun löytyisi ratkaisu, niin kokonaisuus olisi toimiva Tähän löytyikin lopulta ratkaisu käyttämällä ohjelmallista miksausta (dmix) playback-äänikorissa.

        playback.pcm {
                type plug
		slave.pcm "dmix"
        }

Kun Empathyn asentamisen alkuvaikeudet olivat ratkottu, toimivat N900 ja Empathy hyvin yhteen. Kuva ja ääni välittyy mainiosti.

Vaikka välillä Jabberin hidas kehittyminen onkin ihmetyttänyt, niin Jinglen video-ja äänipuhelut ovat aivan mahtavia. Seuraavaksi Jabber-yhteisöllä näyttäisi olevan suunnittelupöydällä Jingle-ryhmävideokeskustelut. Vaikuttaa aika mielenkiintoiselta. Voi vain kuvitella miten satojen IRC-käyttäjien kanavat siirtyvät tulevaisuudessa ryhmävideokeskusteihin, joissa kaikki pälättävät taukoamatta yhtäaikaa.

Ulkoiselta olemukseltaan N900 on aika paksu. Se ei kuitenkaan ole liian paksu mukana kannettavaksi. Valitettavasti kuitenkin näyttö on sen verran pehmeän tuntuinen, ettei sitä sellaisenaan viitsi housujen taskuun tunkea. Vaihtoehdot näytön suojaamiseen ovat näytön suojakalvo tai pussukka. Pussukan kanssa N900 ei sitten enää menekään housujen taskuun ja näytön suojakalvo ei vaikuta muuten vaan hyvältä idealta. Kesällä ja baarissa varmasti harmittaa kantaa tällaista halkoa mukana. Puhelin olisi siis saanut olla vähän ohuempi. Muuten N900 on kyllä jämäkän tuntuinen.

Näyttö on siisti ja kirkas. Resoluution on iso ja esimerkiksi nettisivuja selatessa vähän harmittaa tihrustella tarkkoja sivua. Pienehkö näyttö suhteessa resoluution on juuri siedettävillä rajoilla. Yhtään pienempi näyttö tai isompi resoluutio ei olisi enää toiminut.

Nokian puhelimen mukana toimittamat ohjelmat ovat yllätävän hyviä. Hankin N900:sen lähinnä kannettavaksi Linuxiksi, joten kaikki muu roina on vaan plussaa. Varsinkin Jabber/XMPP -tuki keskustelusovelluksessa yllätti todella mukavasti. N900:lla voi näppäristi viestitellä tai puhua Jabberin Jingle-protokollan mukaisia nettipuheluita. Tukea on myös muille protokollille Jabberin lisäksi. Kaikki on hyvin intergroitu muuhun toiminallisuuteen, joten mitään erillistä pikaviesti-tai nettipuheluohjelmaa ei tarvita. Nettiselainkin on "ihan hyvä" ja varsinkin Adblock Plus -tuki on kiva, sillä flash-tuki selaimessa varmistaa sen, että ilman mainosestoa jokaikinen uutissivusto on ihan tukossa.

Akun kesto on huono. Akku kestää normaalissa käytössä päivän. Karsimalla netin käyttöä saisi akun kuulemma kestämään pidempäänkin, mutta kaipa sitä voisi sitten saman tien käyttää vanhaa taskuun mahtuvaa epä-älypuhelinta. Nettistä luettuna näyttäisi siltä, että akun kesto on yleensäkin kaikkien älypuhelinten ongelma.

Tärkein mukana tulevista ohjelmista on pääteohjelma, jolla pääse helposti käsiksi puhelimessa pyörivään Maemo-Linuxiin. Oletuksena mukana oleva Busybox-asennus tarjoaa peruskomennot ja ash-shellin. Omia ohjelmia on helppo asentaa ja kääntää scratchbox-SDK:lla, jonka voi ladata Maemo.orgista. Maemo on Debian-pohjainen ja käyttää deb-pakettijärjestelmää. Tutut dpkg-ja apt -ohjelmat ovat käytössä. N900:sen levyosiot ovat vähän hassun tuntuiset, sillä juurihakemistossa on vain parisataa megaa tilaa. Tästä syystä ohjelmat tulisi asentaa /opt-hakemistoon (joka on linkki /home/opt-hakemistoon), josta löytyy pari lisägigaa ohjelmille. Uusia Debian paketteja luotaessa kannattaa siis muistaa muuttaa paketit asentumaan /opt-hakemistoon. N900:sessa on myös 27 giganen fat-osio, jonne media, kuten kuvat ja videot tallennetaan. Fat on valittu siksi, että puhelin toimisi suoraan usb-muistina useimmissa käyttöjärjestelmissä.

Erilaisilla nettipalstoilla on ollut aika paljon valitusta N900:sen puhelinominaisuuksista. tai pikemmin niiden puitteista. Itse en tarvitse kovinkaan paljon juuri puhelinominaisuuksia, joten mitään valittamista kyseisistä ominaisuuksista en ole löytänyt.

Lopuksi voi hyvin todeta, että N900 on parin viikon käytön jälkeen tosi kiva. Vaikka laitteessa pari puutetta onkin, niin hyviä ominaisuuksia on rutkasti huonoja enemmän.

Tuntuu, että Jabber ja XMPP kärsii pahoin sekavuudesta ja siitä, ettei se oikein osaa keskittyä mihinkään. Se tekee siis kaikenlaista, tekemättä mitään oikein loppuun asti. Esimerkiksi pikaviestipuoli on hyvin hanskassa, mutta asiakasohjelmien tekijöitä pallotetaan kokoajan uudistuvalla spesifikaatiolistalla. Tästä kertoo jo se, ettei yksikään Jabber-asiakasohjelma toteuta XMPP:n pikaviestimääritelmää kokonaan. Ja tuskin toteuttaa tulevaisuudessakaan, sillä määritelmä vaan kasvaa kiihtyvää vauhtia.

Haastattelun jälkeen saa sellaisen kuvan, että XMPP pitäisi pilkkoa rankalla kädellä selviin osa-alueihin. Pitäisi ainakin olla pikaviestipuoli, läsnäolopuoli ja julkaise-ja-tilaa-puoli. Omille osa-aluille projektijohtajat, ja mielellään joku muu kuin Peter Saint-Andre. Kun katsoo Jabberin ja XMPP historiaa näkyy selvästi, että Peter Saint-Andre voisi pitää ainakin pari välivuotta Jabberista. Tämä varmasti tuulettaisi projektin jo vähän ummehtunutta nykytilaa.

Mikrobloggaus on lyhyiden (esim. Twitterissä 140 merkkiä pitkien) tekstipätkien julkituomista.

Identi.ca on lähinnä avoin toteutus Twitter-palvelusta, mutta bugi-raportteja ja toimintotoivomuksia seuraamalla huomaa, että se yrittää tulevaisuudessa laajentaa itseään Twitteriä kattavammaksi mikrobloggauksen edellä kävijäksi. Mikrobloggaus ideana tuntuu ainakin äkkiseltä aika tyhmältä, mutta toisaalta Twitterin ja Jaikun suosio näyttää, että alustassa on jotain ihmisiä kiinnostavaa. Varsinkin palvelujen yhteisöpuolet vaikuttavat erittäin toimivilta.

Mielenkiintoiseksi Identi.can ja laconi.can tekee niihin sisään rakennettu Jabber-ominaisuus. Jabberia tuetaan kaikilla mahdollisilla tavoilla, viestejen lähettämisestä kavereiden viestejen seuraamiseen. Laconi.can yhtenä kantavana ideana on mikrobloggauspalvelimien yhteentoimivuus. Jokainen Laconi.ca-palvelimen käyttäjä voi kommunikoida minkä tahansa toisen Laconi.ca-palvelimen käyttäjän kanssa. Tätä varten on kirjoitettu OpenMicroblogging-standardi, jota tukevat palvelimet voivat keskustella keskenään. Tavallaan tässä siis keksitään IRC-verkkoa uudestaan. Toivottavast homma saa tuulta alleen ja onnistuu tekemään avoimesta mikrobloggauksesta houkuttelevan massoille, sillä mikään ei olisi hämärämpää, kun Internetissä rahaa tuottavat 140 merkin rajoitteessa elävät suljetut mikrobloggaussivustot (lue:tsätit).