Debian

23

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tässä tekstissä käsitellään Debiania yleisesti.

Sisällysluettelo

Mikä on Debian?

Debian on Linux versio taikka distro. Se pohjautuu GNU-ohjelmistoihin ja Linus Torvaldsin ylläpitämään kerneliin. Debianin graafinen työpöytäympäristö (GUI) pohjautuu puolestaan Gnomeen tai KDEhen. Lisäksi on lukematon määrä ohjelmistoja, jotka tekevät Debianista erittäin monipuolisen käyttöjärjestelmän, jota voi käyttää lukemattomissa eri tarkoituksissa. Tärkeimmät käyttökohteet lienevät kuitenkin työpöytäympäristö (X-ikkunointia hyväksikäyttäen) ja serveriympäristö.

Debiania ylläpitää suuri ja laaja vapaaehtoisten joukko. Myös normaalikäyttäjät voivat antaa osansa kehitykseen raportoimalla ongelmista ja / tai antamalla uusia ideoita kehitystyötä varten.

Lyhyesti sanottuna Debian on yksi 'linux' linuxien suurehkossa joukossa.

Miksi Debian?

Debianin käyttövarmuus on hyvä. Se johtuu Debianin ylläpitäjien käyttämästä kehitystaso-järjestelmästä.

Kolme tasoa

Kolmen portaan ohjelmistokehitys tekee Debianista erittäin vakaan. Ohjelmia käyttää ja testaa suuri määrä ihmisiä (vapaaehtoisesti) ennenkuin ne lisätään varsinaiseen jakeluversioon. Mikäli jokin ohjelma ei toimi tai haittaa pahasti muiden toimintaa, sitä ei oteta mukaan ennen korjauksien saamista.

Ylin taso 'stable' eli vakaa. Sen ohjelmistot on todettu vakaiksi ja niistä on korjattu testikäytössä esiin tulleet bugit. Tämä ei kuitenkaan tee tästäkään tasosta virheetöntä. Uusia ohjelmistovirheitä löytyy yhä. Virallisesti Debian suosittelee tätä tasoa käytettäväksi. Ikävä kyllä vakaan tason ohjelmistot eivät ole kaikkein uusimpia, mutta esim. yrityskäytössä olevalle palvelimelle korkea standardi ja paljon testatut ohjelmistot voivat olla sopiva ratkaisu.

Toinen taso on 'testing' eli testattava. Tällä tasolla olevat ohjelmat ovat jo kohtalaisen vakaita, mutta niistä löytyy myös uusia ongelmia ja aivan kaikkia pieniä ongelmia ei ehkä vielä ole korjattu. Kotikäyttäjälle ja vähemmän kriittisissä ympäristöissä tämä sovellustaso on hyvä.

Kolmas taso on 'unstable' eli epävakaa. Nimi viittaa enempi siihen että tälle tasolle tuodaan uudet ohjelmat sekä vanhojen ohjelmien uudet versiot. Tämä aiheuttaa toisinaan ongelmia, koska monet ohjelmat ovat riippuvaisia toisistaan ja uudet versiot eivät aina toimi heti keskenään. Lisäksi tämä taso on tarkoitettu testaukseen, jotta pahimmat ohjelmistovirheet saataisiin esille ja korjauslistalle. Tämä taso on tarkoitettu edistyneille käyttäjille, jotka haluavat uusimmat ohjelmat, mutta osaavat myös ratkoa ongelmatilanteita.

Politiikka

Toinen erittäin tärkeä syy valita Debian on politiikka. Debianin kehittäjäryhmä pitää kiinni [DFSG-periaatteista], jolloinka Debianin tarjoamiin ohjelmistoihin ei sisällytetä muuta kuin vapaasta jaettavaa materiaalia. Tämä ei kuitenkaan estä käyttäjää itseään lisäämästä sitä mukaan. Ohjelmistojen vapaus on ollut Linuxin kehityksen voimavaroja, kun kuka tahansa on saattanut tehdä muutoksia ohjelmistoihin.

Kolmantena syynä on mielestäni mahdollisuus. Jos kerta on olemassa mahdollisuus käyttää ohjelmistoa jonka käyttö on ilmaista. OSS-ohjelmistoissa on kaikki peruskäyttäjän tarvitsemat työkalut, tarkoittaen tällä tekstinkäsittelyä, verkkosovelluksia sekä grafiikkatyökaluja. Myös erilaisten irroitettavien medioiden käyttö on helppoa Debianin kanssa. Mielestäni perustyökalujen pitäisi olla ilmaisia ja kaikkien saatavilla.

Mistä Debian?

Debianin saa ladata vapaasti verkosta. Jos asennettava kone on yhteydessä Internetiin niin kannattaa ladata verkkoasennuslevy, jonka avulla koko järjestelmän voi asentaa verkon yli. Uusimman [i386] verkkoasennuslevyn löydät [täältä].

Käytännön vinkkejä

Ohjelmat ja niiden asennus

Useimmista asennettavista ohjelmista löytyy asennuksen jälkeen myös ohjeet. Ohjeet löytyvät /usr/share/doc/ohjelmannimi -hakemistosta. Jos ohjeet tai esimerkkitiedostot päättyvät päätteeseen .gz tarkoittaa se, että ne on pakattu. Käytä niiden katselemiseen silloin esim. zless-ohjelmaa, esimerkiksi amarokin muutoslogia voi katsella näin: 

zless /usr/share/doc/amarok/changelog.gz

Katso Apt-get ohjelman käytöstä sen omalta sivulta.

Debian Linux-kernel-paketti

Toisinaan kun asentaa valmiiksi käännetyn ja helppokäyttöisen Debianin tarjoaman Linux-kernelin, niin syntyy ongelmia boottauksen jälkeen. Jos saat seuraavan viestin: 

 mounting root file system
 waiting for root file system ... ...
 ALERT! /dev/hda1 does not exist. Dropping to a shell.
 
 TAI
 
 Done.
 Begin: Waiting for root file system... ...

Niin odota, että boottausvaihe lopettaa root-osion etsinnän ja hyppää shelliin, joka tulee automaattisesti päälle (BusyBox nimeltään). Heti kun BusyBox on käynnistynyt, niin ohjelma antaa pari hyvää vihjettä mitä tarkastaa. Ensimmäinen on 

 cat /proc/modules

joka listaa kaikki ladatut moduulit. Katso tästä listasta onko siellä perusmoduulit kuten 

 ide-disk
 ide-generic

sekä oman emolevysi piirin moduuli (minulla se on nForce2-piiri, eli amd74xx.ko) 

 amd74xx

Lataa modulit komennolla modprobe <modulin_nimi>, esim. (huom. ei tiedostonimeä .ko mukaan lataamiseen) 

 modprobe amd74xx

Kun oikeat modulit on latautuu, niin /etc/fstab osiot latautuvat myös automaattisesti. Tämä näkyy ruudulla ilmoituksena. Tämän jälkeen boottausta voi jatkaa kirjautumalla ulos BusyBox shellistä.

Jotta moduulit ovat aina boottauksen jälkeen käytössä lisää ne myös tiedostoon 

 /etc/initramfs-tools/modules

ja päivitä muutokset komennolla 

 update-initramfs -u -v -k 2.6.18-4-k7

-k jälkeen sen kernelin versionumero jota haluat päivittää.

Muualla

Haettu osoitteesta http://23.fi/Debian